perjantai 22. heinäkuuta 2016

Jälkipuinti: Marc Gassot: Dark Side of The Mime

Odotin eniten Jyväskylän Kesän ohjelmistosta Marc Gassotin Dark Side of the Mime -esitystä. Odotukseni ei ollut turha. Esitys oli sanalla sanoen huikea!
Gassot vyörytti pornomimiikkaa ja splatteria sellaisella taidolla ja tahdilla, että varmasti heikompia katsojia hirvitti! Esitys oli hauska yllättävä, jännittävä, uudenlainen.
Jo esityksen trailerin perusteella oli selvää, että Gassot tulisi osallistamaan yleisöä, jopa viemään jonkun katsojista mukanaan lavalle. Tämä tuo kyllä tottuneelle "minä istun tässä rauhassa katsomossa esitystä"-katsojalle sopivalla tavalla jännitystä. Joudunko minä tuonne? Toisaalta, pääsenköhän minä tuonne? Gassot teki mielestäni tuon osallistavan tilanteen katsojalle mahdollisimman mukavaksi, eivätkä nämä jotka osallisiksi joutuivat, tai pääsivät, näyttäneet traumatisoituneilta.
En ole aiemmin nähnyt tämän tyylilajin esityksiä, mutta en varmasti tule karsastamaan jatkossa, jos mahdollisuus katsomoon pääsyyn tulee. Päinvastoin. Minusta tuli fani - niin tyylilajin, kuin Marc Gassotinkin.
-Jani


Marc Gassot ja Dark Side of the Mime. En edes tiedä mistä aloittaisin tämän ylistyssanojen listani. Gassotin esitys oli juuri sitä kaikkea mitä toivoinkin – ja ehkä jopa vähän enemmän. Todella fyysinen esitys yllätti hyvinkin groteskeilla ja vielä tummemmilla sävyillä kuin mitä olin ennalta osannut odottaa. Minun mielestäni tämä oli vain positiivinen yllätys, ja nauroin esityksen alusta loppuun vedet silmissä. Voin kuitenkin hyvin ymmärtää miksi esityksellä on K – 18 merkintä. Gassot otti katsojat aktiivisesti osaksi esitystään ja osa pääsi/joutui ihan lavalle asti. Gassotin luki yleisöään hyvin ja kukaan osallistujiksi osuneista ei varmastikaan tuntenut oloaan epämukavasi. Päinvastoin – oma huippuhetkeni esityksessä oli, kun Gassot ”sahasi” minut palasiksi omalle istumapaikalleni ”moottorisahallaan”! Dark Side of the Mime oli minusta ehdottomasti Jyväskylän Kesän ohjelmiston parhaimmistoa. Suomessa kukaan ei tee mitään vastaavaa kuin Marc Gassot Dark Side of the Mime -esityksessä ja siksi esitys tuntui erittäin raikkaalta. Gassot osasi painella juuri sopivasti mieleni synkimpiä sopukoita ja jopa paikoittain haastaa niiden rajoja. Marc Gassot aloitti sydämeni valloittamisen Circo Aereon Acradabra -esityksellä, ja Dark Side of the Mime vei sen lopulta kokonaan.
-Yelena

No huh huh! Dark Side of the Mime jännitti kaikista esityksistä eniten herätti myös kaikista eniten tunteita! Yksinkertaisuudessaan älyttömän hieno ja varmasi koko yleisön vaihtelevan tunnekirjon pinnassa pitänyt esitys. Minun kohdallani esitys lähinnä kutkutti nauruhermoja ja kyllä minä kovaa käkätinkin. Uskomattoman hyväntuulinen esitys vaikka kaikkia esityksessä käsiteltyjä aiheita ei voi ihan hyväntuulisiksi kuvaillakaan. Jännittävää oli myös seurata yleisön reaktioita ja niitä onnekkaita, jotka pääsivät osaksi esitystä. Pienessä mielessäni olisin ehkä halunnut päästä pyörähtämään lavalla, mutta niin ei valitettavasti tällä kertaa tapahtunut. Tietenkin, jos uusi tilaisuus tulee kohdalle päästä vastaavaa katsomaan niin varmasti menen ja odotan tulevaa innolla! Kokonaisuudessaan todella inspiroiva ja hauska esitys, joka teki minusta lajin fanittajan. Kaikessa nerokkuudessaan kahta samanlaista esitystä tuskin löytyy! Marc Gassot on kyllä mieletön tekijä, jolta ei tunnu ideat loppuvan. 
-Helena 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti